Sisällisodan jälkimaininkeja 1920-luvulta
1918 oik. Arvo Kukkasniemi s.7.7.1891, hän oli vangittuna Raipalan riihellä, josta isännöitsiä Fraser haki pois ”mitä Kukkasniemi täällä tekee, huomenna hiomoon töihin”
Yrjö Lehtonen s.1895. Vangittiin 1.5.18 Lahdessa ja kuoli Tammisaaressa 6.8.1918
Martti Koski 1918. Katosi Helsingissä.
Kukkasniemen Arvon kokoelmista, kuva 1918. Kalle Ojansivu s.1889, vapautui Hämeenlinnasta ja iso mies painoi 45 kg, käveli 3 päivää Tampereelta kotiin.
Hugo Wiitaniemi s.1887. Pakkamestari, punaisen kunnallislautakunnan puheenjohtaja Hämeenkyrössä, ent. Ponnen puheenjohtaja, urheiluseura Toiveen sihteeri, ammuttiin 28.3.1918 (ss)(kostoksi punaisten vastaavalle työlle, ehkä Koskimiehen ampumiselle)
Viljakkalan Sonnunkylän Mäkelä. Talon pihapiirissä oli punaisten tykit ja tulta Osaraan johdettiin talon katolta 1918. V2
Iivari Haavisto s.1887 ammuttiin 25.3.1918 torppansa pihaan Kuustenlatvalla. Kertomuksen mukaan hän ei osallistunut punakaartin toimintaan. Ruumiilta varastettiin taskukello, joka haettiin 1920-luvulla takaisin Pohjanmaalta. H3
Kuva n. 1917. vas. Eero Hirvo s.1895 ja kuoli 18.6.1918 Hämeenlinnan vankileirillä ja oik. Lauri Hirvo. E2
Työväentalossa oli lastenkoti punaorvoille 1.11.1918-17.10.1919. Kyröskosken taistelun jälkeen kylällä vaelteli rähjäinen orpolapsilauma.
Nämä surumieliset ilmeet voisivat olla punalesken ja lasten. Kuva 1920-luvun Kyröskoskelta. A3
Kyröskoski 1918. K5
Kyröskosken lussi ja neulapato 1918. Rakennettu 1907. K5
Tehdas ja kylää 1918. K5
Kyröskoskea noin 1918, rakennus vasemmalla nykyinen Puistola (muutettiin 1948). K5
Martti Koski tovereineen 1918
Voisitaisiin olla kaatuneiden toverien haudalla 1918. 1. Arvo Kukkasniemi, 3 ehkä Rapio, 7 Aino Viitaniemi. Huom. kaikkien käsi nyrkissä. A5
Vapaussota kuvina kirjasta. Tuokkolan riihellä teloitettuja punaisia. Riihi purettu 1960-luvulla. Kertomuksissa telotuksista tätä paikkaa on erheellisesti sanottu myös Raipalan riiheksi, onhan Raipalan talo tuolla taustalla.
Tulevista Vilpeeläisistä vain 2 oli valkoisissa. Väinö Leppänen ja Lauri Jutila. Leppänen otti osaa Hauhon ja Lammin taisteluihin, Jutila oli Ikaalisten rintamalla. Tämä kuva on Noormarkusta, henkilöistä ei tietoa. S1
Vas. Lauri Jutila s.1892 oli Suojeluskunnan kersantti, tässä vastaanottamassa evakkojen tavaroita talvisodan aikaan 1939. Lauri osallistui myös sisällissotaan valkoisissa. H4
Takarivin 1 Lyyli Helenius ja 7 Aino Leppänen olivat molemmat Punaisenristin sairaanhoitajia sisällissodassa (hoitivat punaisia haavoittuneita). Saivat yhdessä linnatuomion tästä syystä, heidät vapautettiin muutaman kuukauden päästä. Kuva n.1914. A5
Matkustajakoti Kyröskoski
Aino Heiskan s.1891 vapausodan muistomitali ja saatekirje.
Postikortti lähetetty 30.3.1918
Kortti leimattu venäjäksi 31.3.1918 klo 10, kirjoitettu vuosi vikaan 30.3.1917.
Kuva Suomen vapaussota kirjasta 1924, tekstillä tyypillinen punikki
Männyt kotinsa edustalla n.1921. Männyn poika Eino s.1906 ja äitinsä veli Taave Ojala s.1895 lähtivät Neuvostoliittoon 1925. Molemmat teloitettiin Stalinin vainoissa 1938. (u) Eino ylärivissä keskellä ja hänet teloitettiin niskalaukauksella 10.2.1938
Oolannin sotaan osallistui vilpeeläisen Lauri Selinin äidin isä Kalle Kustaa Matinpoika Kask s.2.3.1831. Englantilaiset vangitsivat hänet Bomarsundin linnakkeesta 1854. Kask palasi Englannista Viljakkalaan ja oli Haverin kaivoksen ensimmäinen räjäyttäjä.
Talvisodan Vilpeeläiset sankarivainajat
JATKOSOTA
Jooseppi Valkama s.1904 katosi 1.8.1941 Rautjärvellä. 9./JR36.
Korpraali Matti Formulahti s.1913 kaatui 22.8.1941 Heinäjoen Kämärässä. 2./Kev.Os.14.
Alikersantti Alvar Olavi Paavali Ekman s.8.9.1916 Vilpeessä. Talvisota 1KKK/JR16, jatkosota 1/JR36-12/JR36. Kaatui Suvanto-Taipale, Metsäpirtti 3.9.1941.
Martti Kukkasniemi s.1922 kaatui jatkosodassa 13.7.1944 Vuosalmen Äyräpäässä. 3./JR57.
Lapinsodan sankarivaina ja
Korpraali Matti Jutila s.1925 kaatui Lapinsodassa Ranuan Saukkojärvellä 9.10.1944. 2./JP4.
Vilpeeläisiä sotavankeja
Antti Ranta
Matti Ainasoja joutui vangiksi 18.6.1944 Kiviniemessä Vuoksen rannalla
Lotissa oli Vilpeestä ainakin
Aune Wiitaniemi s.1910 ( my. Lehtola)
Anne Jutila s.1921 (my. Hämäläinen)
Anna-Liisa Jutila s.1919 (my. Länsisalo)
Selma Järvinen e. Potinkara s.1923 Viipurissa
1940
Väinö Välimäki jatkosodassa
Mannanmäen ilmavalvontaporukka 1944
Aune Wiitaniemi s.1910 ja Urho Lehtola s.1911. Aune oli Lotissa ja Urho Suojeluskunnassa. Sylissä tangolaulaja Pauli Lehtola.
Anne Jutila (my. Hämäläinen)
Anna-Liisa Jutila (my. Länsisalo)
Julkaisusta Lottien työsaralta 1944
Sankarivainajia haudataan 1940-luvulla
Kortti painettu Suomensodan 100 vuotis muistoksi 1909
Hämeenkyrön Suojeluskunta
Punainen piste valokuva valkoisista tykillä, vihreä piste isännöitsijän asunto 1918. Muutettu puistolaksi 1948.
Valkoisia Kyröskoskella n.23.3.1918. Vapaussota kuvina kirjasta. Paikka tehtaan pihassa, Laalahteen menevällä tiellä.
Suojeluskunnan kiertokirje
Suojeluskunnan koulutustilaisuus Honkalassa n.1938. Puhetta pitää Mauno Ojala
1918 vaaleihin ei vasemmistoa huolittu